29. tammi, 2017

Vainojen uhrien muistopäivänä (Keskisuomalaisesta)

Yli 350 miljoonaa kristittyä joutui viime vuonna uskonvainon kohteeksi.

 

Pääkirjoitus käsitteli kansainvälisen Open Doors-järjestön aiemmin tässä kuussa julkaisemaa vuosiraporttia. Sen mukaan kristityt ovat maailman vainotuin uskonnollinen ryhmä.

Raportti kertoo, että yli 350 miljoonaa kristittyä joutui viime vuonna uskonvainon kohteeksi. Erityisen vakava-asteisen vainon kokee järjestön mukaan 215 miljoonaa ihmistä.

Open Doorsin aiemman tilaston mukaan maailmassa tapettiin vuonna 2015 yli 7 000 kristittyä heidän uskonsa takia eikä luku sisällä Pohjois-Korean, Syyrian ja Irakin kristittyjä. Samana vuonna noin 2 400 kirkkoa vastaan hyökättiin tai niitä vahingoitettiin. Pääsyynä vainoihin olivat islamilaiset ääriliikkeet 35:ssa tutkituista 50 maasta.

Vainojen luonne ja vaikeusaste vaihtelevat ihmisoikeusloukkauksista, joilla kristityt eristetään tai ajetaan ulos yhteisöistä, heiltä kielletään kokoontumispaikat, hautajaiset, työ- ja koulutuspaikat, suoranaisiin raakuuksiin, kuten kidutuksiin, raiskauksiin, seksiorjuuteen, vangitsemisiin ja murhiin.

Vuoden 2011 arabikevään odotettiin tuovan helpotusta kristittyjen asemaan maissa, joissa islam on pääuskonto eikä uskonnon vaihtamista sallita. Meilläkin poliitikot julistivat, että nyt alkaa arabimaissa demokraattinen kehitys ja ihmisoikeustilanteen paraneminen.

Toisin on käynyt. Seurauksena on ollut vain sotaa ja hävitystä ja samalla kristittyjen ennennäkemätöntä vainoa. Irakissa, Iranissa, Syyriassa ja Turkissa kristityn vähemmistön määrä on pudonnut murto-osaan parhaista vuosista.

”Nykyajan kristityt ovat niin rajujen vainojen kohteena, että sellaista on edes vaikea kuvitella. Joillakin alueilla kristinusko saattaa hävitä kokonaan uskonnollisten ääriliikkeiden ja despotismin seurauksena”, totesi Yhdysvaltain kansainvälisen uskonnonvapauskomission edesmennyt puheenjohtaja Leonard A. Leo.

Yhdysvaltain juuri virkakautensa päättänyt presidentti Barack Obama kehui viimeisinä virkapäivinä pitämissään puheissa omia ja hallintonsa, osittain kyseenalaisia saavutuksia. Niihin ei kuulunut kristittyihin kohdistuneen maailmanlaajuisen ja kasvavan vainon torjuminen. Hänellä, jos kellä olisi ollut mahdollisuus siihen vaikuttaa. Eikä vain mahdollisuus, vaan velvollisuus itsekin kristityksi tunnustautuneena.

Tuo mahtava maa on kääntänyt selkänsä uskonsa tähden kärsiville sadoille miljoonille kristityille. Arvostetun Hudson Instituutin tutkijat Paul Marshall, Lela Gilbert ja Nina Shea arvioivat vuonna 2013 huolellisesti dokumentoidussa teoksessaan Vainotut – Globaali hyökkäys kristittyjä vastaan, että ”lännen hallitusten ja median vaitonaisuus on osaltaan vastuussa siitä, että vainot kristittyjä kohtaan lisääntyvät”.

Nykyistä tilannetta on vaikea käsittää, kun otetaan huomioon, että useimmat valtiot, joissa kristittyjen vainoa esiintyy, ovat allekirjoittaneet YK:n ihmisoikeuksien julistuksen, joka takaa kaikille ihmisille täydellisen uskonnonvapauden. Miksi YK, joka tehtailee kyllä kuin lukuhihnalta päätöslauselmia Lähi-idän ainoan demokraattisen valtion, 7 miljoonan asukkaan Israelin tuomitsemiseksi, on täysin voimaton satoja miljoonia kristittyjä koskevan hirvittävän vainon torjumiseksi?

Oma maammekin, sen 100-vuotishistoria ja nykyinen hyvinvointi rakentuu pitkälti kristilliseen uskoon ja arvoihin. Sen vuoksi meillä on lupa odottaa hallitukselta ja päättäjiltä tarmokkaita toimia ja aloitteellisuutta kansainvälisissä yhteyksissä kristittyjen vainojen lopettamiseksi ja niistä kärsivien auttamiseksi.

Vai käykö niin, että vaikka marttyyrien huuto kuuluu kovempana kuin koskaan, kukaan kuule?

Timo Hakanen

lakimies

Jyväskylä

ETUSIVU